Keski-Suomen Sukututkijat ry:n neljä vuosikymmentä

Saara Kotamäki
Keski-Suomen Sukututkijat jäsenlehti 2014

Perustaminen ja toiminta
Keski-Suomen sukututkimusyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 25.1.1974. Perustajajäseniä olivat puheenjohtajana toiminut professori Mauno Jokipii, tohtori Eero Fredrikson, filosofian maisteri Vesa Salminen, toimitusjohtaja Seppo Sampio, metsäteknikko Mauri Isokangas, apulaisprofessori Pekka Lappalainen ja lehtori Eero Mikkola.

Perustamiskokouksessa valittiin väliaikaisen hallituksen puheenjohtajaksi professori Mauno Jokipii, varapuheenjohtajaksi tohtori Eero Fredrikson, jäseniksi filosofian maisteri Vesa Salminen, toimitusjohtaja Seppo Sampio ja metsäteknikko Mauri Isokangas sekä varajäseniksi apulaisprofessori Pekka Lappalainen ja lehtori Eero Mikkola. Kokouksessa valittiin myös toimikunta (Isokangas, Salminen ja Sampio) valmistelemaan yhdistyksen säännöt. Säännöt saatiin valmiiksi syksyllä 1974 ja 21.10.1974 väliaikainen hallitus varajäsenineen allekirjoitti Keski-Suomen sukututkimusyhdistyksen perustamiskirjan ja säännöt.

Oikeusministeriön yhdistysrekisteriin yhdistys merkittiin 11.4.1975. Keski-Suomen sukututkimusyhdistys ry:n ensimmäinen toimintavuosi oli 1975. Jäsenmäärä oli 60 ja jäsenmaksu oli 10 markkaa.

Keski-Suomen sukututkimusyhdistyksen säännöissä on määritelty tavoita: ”Yhdistyksen tarkoituksena on sukututkimusharrastuksen edistäminen Keski-Suomessa. Parempien tutkimusmahdollisuuksien luomiseksi yhdistys hankkii sukututkimusmateriaalia, järjestää sitä, pitää esitelmätilaisuuksia, harrastaa julkaisutoimintaa ja on yhteistoiminnassa alan muiden yhdistysten kanssa.”

Yhdistyksen jäsenet ovat pääsääntöisesti Jyväskylän kaupungista, tosin myös naapurikunnista on ollut muutamia jäseniä. Jäseniä on ollut vaihtelevasti vuosien aikana. Jäsenmaksun maksaneiden määrä on vaihdellut 43:sta 84:ään. Jäsenmaksu oli yhdistyksen alkutaipaleella 10 markkaa, sitten se nousi 20 ja 25 markkaan ja vuonna 1989 35 markkaan sekä määriteltiin euroaikaan siirryttäessä vuonna 2003 10 euroksi.

Yhdistyksen hallintoa ja toimintaa johtaa hallitus. Yleisessä kokouksessa valitaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, kolme hallituksen jäsentä ja kaksi varajäsentä. Yleinen kokous hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilit sekä seuraavan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman. !970-luvulla ja vielä 1980 luvun alussakin pöytäkirjoihin merkittiin henkilöt aina arvoineen ja titteleineen, siksi olen tehnyt tehnyt tässäkin näin.

Pitkäaikaisina puheenjohtajina ovat toimineet kirkkoherra, rovasti Tapio Vähäkangas 15 vuotta (1976 -1990) ja FM Heikki Vuorimies 13 vuotta (1991 -1998 ja 2002 -2006), varapuheenjohtajinan Eero Fredrikson 16 vuotta (1974 -1989), Seppo Sampio 11 vuotta (1991 - 2001) ja Päivi Hirvonen 7 vuotta (2003 -2009). Mauri Isokangas on toiminut rahastonhoitajana 28 vuotta (1974 – 2002). Pitkäaikaisina sihteereinä ovat olleet Seppo Sampio 10 vuotta (1976 -1985) ja Päivi Hirvonen 7 vuotta (1991 -1998).

Yhdistyksen hallitus päätti keväällä 2009 uudesta nimestä – Keski-Suomen Sukututkijat ry. Samalla myös muutettiin yhdistyksen tiedonantojen tapaa siten, että luovuttiin Keskisuomalaisessa ilmoittamisesta ja siirryttiin ilmoittamaan jäsenistölle sähköpostilla, kirjeellä sekä Jyväskylän maakunta-arkiston kahvion ilmoitustaululla. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterissä tämä muutos on hyväksytty 6.11.2009.

Vuosi 2009 oli uudistuksien vuosi, sen aikana luotiin yhdistyksen logo ja standaari sekä saatiin yhdistykselle omat kotisivut.

Perustamiseen vaikuttivat seuraavat tekijät:

Jyväskylän maakunta-arkiston perustaminen vuonna 1967 on ollut aivan ratkaisevassa asemassa Keski-Suomen Sukututkimusyhdistyksen syntyyn ja samalla sukututkimusharrastuksen alkamiseen Jyväskylässä.

Keski-Suomen Sukututkimusyhdistyksen eräs oleellinen taustasyy oli myös sukututkimuksen opettamisen aloitus Jyväskylän Työväenopistossa vuonna 1972.

Yhtäältä Suomen yhteiskunnallinen rakennemuutos sotien jälkeen nosti vanhat arvot ja samalla myös sukututkimuksen esille 1970-luvun alussa, josta alkoi sukututkimusharrastuksen erittäin voimakas nousu.

Kuukausikokoontumiset, retket ja tutustumiset

Yhdistyksen keskeinen toiminta on ollut kuukausikokoontumiset ja ns. kevätreket sekä tutustumiset. Perustamisesta lähtien on järjestetty kuukausikokoontumiset säännöllisesti 4-8 kertaa vuodessa. Vuosittaisen kokoontumisen viikonpäivä on vaihdellut tilojen saatavuuden mukaan.

Kokoontumispaikkana on ollut Jyväskylän maakunta-arkisto siitä alkaen, kun uusi maakunta-arkisto valmistui vuonna 2000. Aiemmin kokoontumisia pidetiin mm. Jyväskylän kaupungin kirjastossa, Yliopistolla, MAP -kirkossa, Gygnaeus-lukiossa ja Maanmittauslaitoksen arkistossa. Kuukausikokoontumisissa on ollut mukana 20-30 osallistujaa. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on ollut näiden kokoontumisten esitelmöitsijät. Esitelmien aiheet ovat olleet aina sukututkimukseen liittyviä ja sitä avartavia. Yleensä maaliskuun kokoontumisen yhteydessä on myös pidetty yhdistyksen vuosikokous.

Kuukausikokoontumisten esitelmiä neljältä vuosikymmeneltä:

1975
Pekka Lappalainen: Säämingin Pistolekors suku
Seppo Sampio: Keuruun Väärisen suku
Mauri Isokangas: MAP -kirkko ja sukututkimus
Tapio Vähäkangas: Friis-suvut Suomessa keskiajalta isovihaan

1986
Vastaajina konsuli Eero Fredrikson, lääninrovasti Tapio Vähäkangas ja genealogi Seppo Sampio: Sukututkimuskeskustelu
Aarre Läntinen: Ratsutalot ja rusthollit
Eero Fredrikson: Kokemuksia Ruotsin arkistoissa
Seppo Sampio: Nimistörajat Suomessa
Eira Paunu: Satulaseppä Johan Vidbomin kaupunkilaissuvut
Toivo Nygård: Irtolaiset
Armas Vuoristo: Kastekäytännöt 1800-luvun puolivälissä Jyväskylässä
Mauno Jokipii: Paikallishistorian hyväksikäyttö sukututkimuksessa
Tutkimusnäyttely ja tietojen vaihtoilta

1997
Heikki Vuorimies: Erään Jack-suvun kadonnut sukuhaara
Seppo Sampio: Erään keuruulaissuvun vaiheita 1660-luvulta lähtien
Heikki J. Kortesoja: Kirkonkirjojen siirtäminen tietokoneelle
Heikki Vuorimies: Keskisuomalaiset Loviisan ja Viaporin linnoitusta rakentamassa 1750-luvulla
Seppo Sampio: Sukututkimusyhdistykset ja sukuseurat
Heikki Vuorimies: Pommerin sota ja keskisuomalaiset

2013
Päivi Hirvonen: Astia tietokanta
Mikko Strang: Korpilahden suvut ja sukututkimus
Heikki Vuorimies: Keski-Suomen sotilasvirkatalot
Paavo Pietiläinen: Pietiläisen suku
Heikki Vuorimies: Vuosien 1715 – 1721 ruotsalaisseurakuntien rippikirjoista löytyvät merkinnät suomalaissotilaista
Ritva Sampio: Perhekirja – uusi tapa taltioida sukutietoa ja tarinoita
Antti Soini: Hoffrenien Sukuyhdistyksen julkaisutoiminta

Kevätretkien kohteita eri vuosilta
Lepolan torppa ja Pohjolan talomuseo Korpilahdella
Retki Keuruulle
Mikkelin maakunta-arkisto
Retki Muurameen
Kirkkoretki: Jämsä, Lahden Ristin kirkko, Sysmän kirkko ja Pyhäniemen kartano Hollolassa
Petäjäveden ja Keuruun vanhat kirkot ja hautausmaat
Retki Pienimäen talomuseoon Hankasalmella
Mäkitupalaismuseo Luhangassa
Eero ja Erkki Fredriksson -säätiön karttanäyttely
Hautausmaakierros Laukaan hautausmaalla
Jyväskylän vanha hautausmaa
Retki Saarijärvelle paikallisen sukututkimusseuran vieraaksi
Tutustuminen Jyväskylän yliopiston kirjaston erikoiskokoelmiin
Vuosittaiset valtakunnalliset sukututkimuspäivät
Kansallisarkisto

Yhteistyö
Kiinteintä yhteistyö on ollut Jyväskylän maakunta-arkiston ja Jyväskylän yliopiston historian laitoksen kanssa. Suomen Sukututkimusseura ja Keski-Suomen sukututkimusyhdistys toteuttivat vuonna 2001 valtakunnalliset sukututkimuspäivät Laukaan Peurungassa ja vuonna 2011 Suomen Sukututkimusseuran valtakunnallisen suuren neuvottelukunnan kokouksen Jyväskylässä.
Yhdistys on hankkinut mm. Mikkelin maaseurakunnan väestökirjanpidon ja Keski-Suomea koskevia sotilasrullia, Sääksmäen tuomiokunnan mikrofilmattuja perukirjoja 1700-luvulta siltä osin kun ne sisältävät keskisuomalaista perukirja-aineistoa ja lahjoittanut ne Jyväskylän maakunta-arkistoon kaikkien tutkijoiden käyttöön. Keski-Suomen sukututkimusyhdistys on lahjoittanut Jyväskylän maakunta-arkistolle myös mikrofilmejä. Diplomi-insinööri Juhani J. Korhosen huomattava rahalahjoitus on edistänyt näitä hankintoja ja lahjoituksia.
Vuosina 2013 – 2014 sukututkijat yhteistyössä Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen, Jyväskylän maakunta-arkiston ja mormonikirkon aktiivien kanssa ovat digitoineet yli 100 vuotta vanhat Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki-, Jyväskylän maakuntaseurakunta ja Korpilahden seurakunta), Laukaan, Uuraisten ja Toivakan kirkonkirjat.

Jäsenlehti
Keski-Suomen Sukututkijat julkaisivat ensimmäisen jäsenlehden heti 35-vuotisjuhlan jälkeen vuonna 2010. Tämä lehti oli juhlajulkaisu ja kertoo erityisesti 35-juhlan tunnelmista. Seuraavat lehdet ovat ilmestyneet vuonna 2011 ja 2013. Lehtiin ovat kirjoittaneet keskisuomalaiset historiantutkijat sekä sukututkijat. Lehden synnylle ovat kirjoittajat avainasemassa ja tärkeitä. Kirjoittajiksi toivotaan edelleen tutkijoita ja historioitsijoita, jotka tuovat korkeatasoisen ja tieteellisen näkemyksen. Lehti kaipaa etenkin sukututkijoiden kirjoituksia omista tutkimuksistaan ilman tieteellisyyttä – ihan reilusti maallikkotutkijan näkökulmasta. Näin saadaan lehdestä elävä ja kaikkia jäseniä kiinnostava.

Lopuksi
Kiteytyköön Keski-Suomen Sukututkijoiden 40 toimintavuotta ensimmäisen jäsenlehtemme pääkirjoituksen lainaukseen:
”Sukututkimustyön puitteet ja olosuhteet ovat yhdistyksen alkutaipaleella olleet nykypäivään verraten kovasti karut ja vailla valintojen kirjoa, mutta tavoitteet samat – tulosta silloinkin syntyi. Silloinen Jyväskylän maakunta-arkisto linja-autoaseman kellaritiloissa ei voinut olla arkkitehtonisesti ja ergonomisesti motivoiva ympäristö tukijalle eikä liioin henkilökunnalle. Epäilemättä mm. ahtaus on aiheuttanut siellä runsaasti työtä ja ongelmia. Nykyarkistojen tutkijasalit, järjestelmällisyys, asiantunteva opastus ja palvelu tekniikoineen sekä kotiin asti mahdolliset atk-ohjelmat, digiarkistot ja etälainaustoiminnot tekevät sukututkijan työstä ja harrastuksesta nopean ja mielekkään. Lisäksi koulutusta tutkimuksen tekoon on saatavissa ja se antaa ehdottomasti tarpeellista tietoa asianmukaiseen tutkimustyöhön.”

Puheenjohtajat
Mauno Jokipii                    1974-1975
Tapio Vähäkangas              1976-1990
Heikki Vuorimies                1991-1998
Kalevi Kiesi                        1999-2001
Heikki Vuorimies                2002-2006
Veikko Repo                      2007-2008
Juho Ala-Haavisto              2009
Tuula Pirttimäki                  2010-2011
Jorma Salminen                 2012
Jyrki Puttonen                    2013-2014