Viime kuukausikokoontumisen yhteydessä Kristiina Åberg lupautui esittelemään historiallista sanomalehtiarkistoa.
Kuukauden päästä olisi sitten vuosikokouksen aika, mutta sinne ei ole esitelmöitsijää vielä, joten sellaista kaivattaisiin. Myöskin jos on kiinnostusta toimimaan yhdistyksen hallituksessa, niin voisi laittaa viestiä. Kukaan jäsenistä ei kuitenkaan vielä ole ilmoittanut, että olisi jäämässä pois.
Terveisin
Jyrki Puttonen, yhdistyksen pj.
Ja sitten olisi maaliskuun puolella yliopistolla luentoa tarjolla.
* * * * *
Jyväskylän Historiallinen yhdistyksen kevään 2018 historia-aiheiset uutuuskirjaluennot
Luento Suomen itsenäistymisestä ja kilpailevista eurooppalaisista aatteista, 7.3.2018
Punaisen leijonan maa: Suomen hullu joulukuu 1917. Tietokirjailija Janne Könösen kirja käsittelee uusien arkistolähteiden avulla Suomen itsenäistymistä ja tulenarkaa poliittista tilaa välittömästi itsenäistymisen jälkeen. Itsenäistä tasavaltaa johti porvarillinen hallitus mutta järjestysvalta oli laajasti sosialistikaarteilla. Itsenäistyminen ei ollut yhteinen juhla, vaan ristiriitainen prosessi, jossa aatteita ja aseita virtasi yli rajojen. Väkivaltaan ajauduttiin jo joulukuussa 1917 ennen sisällissodan alkamista tammikuussa 1918. Könönen myös osoittaa, että Saksalla oli Suomen itsenäistymisessä tiedettyä suurempi rooli, ja että itsenäistyvän Suomen ulkopolitiikka oli heikoissa kantimissa samaan aikaan kun Eurooppa oli poliittisten aatteiden kilpakenttä.
https://otava.fi/kirjat/
The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919. Professori Pasi Ihalaisen kirja “Demokratian kevät” analysoi kansallisia ja ylirajaisia parlamenttikeskusteluja valtiomuotouudistuksista Suomessa, Ruotsissa, Britanniassa ja Saksassa. Itsenäistyvässä Suomessa kiisteltiin erilaisista valtiomuotovaihtoehdoista, eikä päätyminen demokraattiseen, presidenttivaltaiseen tasavaltaan ollut itsestäänselvyys, päinvastoin. Vahvat voimat ajoivat Suomea myös niin preussilaiseen kuningasvaltaan kuin sosialistiseen vallankumoukseen. Väkivaltaisestikin kilpailevien poliittisten aatteiden ja valtiomuotojen Euroopassa Suomi oli risteyspaikka, jossa ylirajaiset poliittiset keskustelut törmäsivät vaikuttaen lopulta siihen, millaisessa satavuotiaassa Suomessa nyt elämme. https://oa.finlit.fi/site/
Luento järjestetään keskiviikkona 7.3.2018, kello 18.00–20.00
Historica-rakennus, Sali H306, (3. kerros, hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!
Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat ja muut kirjailijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo myös kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varalta rahaa mukaan. Kustakin luennosta tullaan tiedottamaan erikseen tarkemmin yhdistyksen tiedotuskanavissa: http://
https://www.facebook.com/
Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen pj., Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
