Yliopiston historian laitoksella olisi ensi viikolla luento Erkki Laatikaisesta, alla tarkempaa tietoa.


Terveisin
Jyrki Puttonen, yhdistyksen pj.
 


* * * * * 

 Jyväskylän Historiallinen yhdistyksen kevään 2018 historia-aiheiset uutuuskirjaluennot

 Kivikkopellon poika: Erkki Laatikainen 1946–2013.

Keskiviikkona 7.2. FT., dosentti Olli Matikainen luennoi kirjoittamastaan Erkki Laatikaisen elämäkerrasta. Laatikainen oli sanomalehti Keskisuomalaisen pitkäaikainen päätoimittaja. Samalla hän oli vuosikymmeniä merkittävä vaikuttaja ja poliittinen taustatoimija Keski-Suomessa mutta myös valtakunnallisesti. Sanomalehti Ilkan päätoimittajan Kari Hokkasen kanssa he kuuluivat maakuntalehtien voimahahmoihin, joiden kirjoituksia luettiin tarkasti ja jännityksellä aina pääkaupungin poliittisissa piireissä asti. Tyypillistä Laatikaista olivat arvokonservatiivit ja terävät kirjoitukset, joissa uskallettiin olla eri mieltä muiden kanssa.

Olli Matikainen on kirjoittanut Laatikaisesta syväluotaavan ja tarttuvan elämäkerran, jossa kuvataan Laatikaisen elämänvaiheita vaatimattomista lapsuusoloista kunnianhimolla ja ahkeruudella saavutettuun menestykseen ja valtaan. Toisaalta elämäkerta osaa esimerkillisesti olla myös kriittinen kohteelleen. Samalla kirja ei ole kuvaus ainoastaan Laatikaisesta, vaan se välittää mielenkiintoista ja uutta tietoa lähihistoriastamme niin maakunnan kuin valtakunnan poliittisista piireistä. Tämän on mahdollistanut pääsy Laatikaisen laajaan henkilökohtaiseen arkistoon ja lukuiset haastattelut.

http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2017-syksy/kivikkopellon-poika.html

 

Keskiviikkona 7.2.2018, kello 18.00–20.00

Historica-rakennus, sali H306, (3. kerros, hissi), Seminaarinmäki, Jyväskylän yliopisto

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

 

Luento on osa Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen ja Historian ja etnologian laitoksen yhteistyössä järjestämää, kaikille kuulijoille avointa kevään 2018 yleisöluentosarjaa, jossa historiantutkijat ja muut kirjailijat esittelevät tuoreita ja monista näkökulmista mielenkiintoisia uutuuskirjojaan, niiden sisältöä sekä valmistumisprosessia. Tilaisuuksissa on varattu aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Osa luennoitsijoista tuo myös kirjojaan myytäväksi, joten kannattaa varata varmuudeksi rahaa mukaan.

 

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen pj., petteri.s.impola[at]jyu.fi 

Vuoden ensimmäisessä kuukausikokoontumisessa 31.1.2018 klo 17-18 Päivi Lumme esitelmöi aiheesta Lisälehti Piikkiöön, "talonpoika aatelin vallan alla". Paikkahan on tuttu Kansallisarkisto Jyväskylän toimipiste.

Terveisin
Jyrki Puttonen, yhdistyksen pj.

Ajattelin laittaa muistutusviestiä huomisesta kuukausikokoontumisesta. Jos on mahdollista jo aiemmin päivällä tulla arkistolle, niin siellä juhlistavat etukäteen Arkistojen päivää klo 12 alkaen.

Alla suora lainaus arkistolaitoksen facebook sivulta.

"Päivän aikana on mahdollista tutustua arkiston toimintaan henkilökunnan opastuksella sekä osallistua FT Olli Matikaisen luennolle ”Erkki Laatikaisen elämäkerran aineistot” klo 14. Matikaisen sanomalehti Keskisuomalaisen pitkäaikaisesta päätoimittajasta Erkki Laatikaisesta kirjoittama elämäkerta ”Kivikkopellon poika” perustuu haastattelujen lisäksi Kansallisarkisto Jyväskylässä säilytettävään Erkki Laatikaisen laajaan henkilökohtaiseen arkistoon. Ohjelma:

  • opastetut makasiinikierrokset klo 12.30 ja 13.15
  • FT Olli Matikaisen luento ”Erkki Laatikaisen elämäkerran aineistot” klo 14 (kesto n. 45min)"

Ja niitä artikkeleja kaivattaisiin lehteä varten. Tällä hetkellä on tullut vasta 3 artikkelia ja on lupailtu sukutaulua keskiaukeaman täytteeksi. Mutta noilla ei vielä saada lehteä aikaiseksi. Nyt kaivamaan niitä pöytälaatikkoja ja tietokoneen kansioita, eiköhän niistä kiinnostavia kirjoituksia löydy. Täytyy kyllä myöntää, etten ole itsekään saanut valmiiksi artikkelia lehteen, mikä on ollut työn alla.

Ja sitten vielä muistutus jäsenmaksuista, niitä on vielä jokunen maksamatta.

Terveisin
Jyrki Puttonen, yhdistyksen pj.

Nyt syksyn myötä alkaisi myöskin Ritva Sampion vetämät sukututkimuswebinaarit. Ensimmäinen niistä olisi jo 25.9.2017.

Alla olevasta linkistä löytyy webinaareista tarkemmin tietoa ja ohjeet ilmoittautumisesta.

http://snellman-kesayliopisto.mobie.fi/zine/188/article-25017

Terveisin
Jyrki Puttonen, yhdistyksen pj.

Yliopiston historian laitoksella alkaisi myöskin luennot. Alla tietoa syksyn ensimmäisestä luennosta.

Terveisin
Jyrki Puttonen, yhdistyksen pj.

* * * * * * 

Alpo Rusi: Ensimmäisen tasavallan ulkopolitiikan arkkitehti Rudolf Holsti (yleisöluento)

Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää maanantaina 2.10.2017 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen kanssa kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun luennon, jolla valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi esitelmöi Rudolf Holstista (1881–1945). Jyväskyläläissyntyinen Holsti oli itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenien merkittävä diplomaatti, poliitikko ja ulkopolitiikan arkkitehti.

Rudolf Holsti toimi uransa alussa lehtimiehenä ja kouluttautui kansainvälisten suhteiden tutkijaksi Lontoossa. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Balkanin sodat, joiden estämiseen ja kriisinhallintaan eurooppalaiset diplomaattiset yritykset eivät tehonneet. Holsti promovoitiin tohtoriksi toukokuussa 1914. Vuodesta 1914 lähtien Holsti oli edistyspuolueen kansanedusta-ja ja lyhyen aikaa itsenäistymisen aamunkoiton aikaan senaattori vuonna 1917.

Holstin merkittävimpiä saavutuksia oli elintarvikehuollon ja maan itsenäisyyden tunnustamisen hyväksi tehty työ vuosina 1917–1918 Lontoossa, mutta etenkin Suomen Saksan suuntauk-sen murtaminen. Holsti nähtiin usein Mannerheimin vastavoimana, mutta hän ei halunnut kaataa Mannerheimia, vaan monarkistit, joiden jääräpäisyys viivytti entente-valtojen ja Suomen suhteiden normalisointia.

Rudolf Holsti toimi ulkoministerinä vuosina 1919–1922 ja 1936–1938 ja joutui kummallakin kertaa eroamaan. Hän muutti vuonna 1940 Yhdysvaltoihin. Holsti oli ajanut voimallisesti reunavaltioyhteistyötä vuodesta 1919, mikä maksoi hänelle ulkoministeriyden keväällä 1922. Holsti halusi normalisoida suhteet Neuvosto-Venäjään, mutta ymmärsi, että hyvät idänsuhteet eivät takaisi Suomelle turvallisuutta, vaan maan tuli saada tukea reunavaltioista ja niitä tukevista ensimmäisen maailmansodan aikaisista entente-valtioista.

Luennollaan Alpo Rusi arvioi Rudolf Holstin uraa laaja-alaisesti esittäen, että Holstin merkitys on jäänyt paljolti arvioimatta. Rusi esimerkiksi vertaa Holstin Saksan suuntauksen murtamisen prosessia suomalaiseen Nato-keskusteluun, jossa on tietyssä mielessä vastakkain virallinen Venäjä-suuntaus ja ”entente”-suuntaus, eli transatlantti-nen turvallisuusajattelu. Hyvät suhteet Venäjän kanssa ei ole riittävä tae Suomen turvallistamiseksi.

Holstin vuoden 1938 eron taustalla oli Saksa, johon ministeri suhtautui kriittisesti. Saksan Helsingin lähettiläs Wibert von Blücher johti lähetystöstä käsin systemaattista Holstin vastaista kampanjaa, johon hän värväsi avuksi niin esimiehensä Berliinissä kuin suomalaiset poliittiset piirit IKL:stä aina sosialidemokraatteihin saakka. Tapahtumasarja tuo Rusin mieleen KGB:n ”aktiiviset toimenpiteet”, joilla mustamaalattiin kylmän sodan kaudella neuvostovastaisiksi leimattuja poliitikkoja ja saatiin maa pysyttäytymään ”Neuvostoliitto-suuntauksessa”.

Luennoitsija valt. tri. Alpo Rusi on suurlähettiläs (a.D.) ja hän toimii parhaillaan Kansainvälisten suhteiden ja diplomatian Rudolf Holsti -nimikkoprofessorina Vytautas Magnus yliopistos-sa Liettuassa.

Luento järjestetään maanantaina 2.10.2017, kello 17:00–18:30 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä, Historica-rakennuksen salissa H320, (3. krs., hissi). Vapaa pääsy.

Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja (petteri.s.impola@jyu).